Tervetuloa

Kalastusalue on kalastuslain nojalla toimiva yhteistoimintaelin, jonka tehtävänä on kalatalouden edistäminen ja kehittäminen.

Kalastusalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan alueella olevia vesiä, jotka muodostavat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen ja joiden kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä. Kalastusalueita on Suomessa noin 200 kpl.

Kalastusalueen jäseniä ovat osakaskunnat, vesialueiden omistajat, alueella toimivat ammattikalastajien järjestöt sekä virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt. Kalastuslaissa kalastusalueelle osoitetut tehtävät ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia, minkä takia mm. kalastusalueen toimihenkilö toimii hallinto- ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla. Tässä työssä heitä sitovat hallintolain määräykset. Kalastusalueet voivat saada hoitaakseen myös kalavesien omistajille kuuluvia tehtäviä.

Kalastusalueen tärkein instrumentti käytännön asioiden linjaamisessa on käyttö- ja hoitosuunnitelma. Tässä asiakirjassa sovitaan yhteisesti ne pääperiaatteet, joiden mukaan kalavesiä käytetään ja hoidetaan. Kalavesien osakaskuntien on tarpeen mukaan otettava huomioon nämä linjaukset omia päätöksiä tehdessään. Käyttö- ja hoitosuunnitelma on vahva paperi; sen linjauksia ottavat huomioon myös oikeusistuimet sekä myös maaseutuelinkeinojen valituslautakunta.

Ylintä päätösvaltaa käyttää kalastusalueen kokous ja käytännön hallintotehtäviä hoitaa kokouksen valitsema hallitus. Juoksevien asioiden hoitamista varten kalastusalueella on isännöitsijä.

Yleistä

Tammikuussa 2008 Airiston- ja Velkuan kalastusalueiden hallitukset laativat yhdistymissopimuksen ja toimittivat hakemuksen Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikköön (nykyinen V-S ELY-keskus, kalatalouspalvelut) alueiden yhdistämiseksi. Kalatalousviranomainen antoi hyväksymispäätöksen kesäkuussa 2008. Kalastusalueen järjestäytymiskokous pidettiin Raision kaupungintalolla 27.8.2008. Kalastusalueen ohjesääntö vahvistettiin kalatalousviranomaisen allekirjoituksilla 4.11.2008 (ohjesääntömuutos 6.10.2009).

Uuden kalastusalueen nimeksi tuli Airiston-Velkuan kalastusalue. Kalastusalue käsittää yleispiirteittäin seuraavat vesialueet: Turun edustan merialue Pohjois-Airistolla, Askaistenlahti, Vapparin pohjoispuoli ja Rymättylän eteläkärjestä Mynälahden pohjukkaan.
Kalastusalueella on 1 811 vesialuepalstaa, joiden pinta-ala on yhteensä noin 52 600 hehtaaria. Yksityisiä vesialuelohkoja kalastusalueella on 1 179 kappaletta (yhteensä 19 400 ha) ja jakamattomia vesialueita 632 kappaletta (yhteensä 33 200 ha).
Vuosi 2017 oli kahdeksas kokonainen toimintavuosi.
Hallinto ja toimihenkilöt
Vuonna 2017 kalastusalueen hallitukseen kuuluivat: Olavi Sahlstén (puheenjohtaja), Raimo Lehtimaa (varapuheenjohtaja), Ilmo Aalto, Ilkka Aronen, Juha Kääriä, Teijo Lindström, Jyrki Paavanen,
Heikki Saarinen, Mika Sälve ja Esa Tähti.
Isännöitsijän ja kalataloussuunnittelijan tehtäviä hoiti iktyonomi Timo Saarinen. Toimenkuvaan kuuluivat isännöitsijän perustehtävien lisäksi myös kalastuksenvalvonnan organisointi ja käytännön valvontatehtävät sekä hanketoiminnan kehittäminen ja koordinointi.
Kalastusalueen tilintarkastajana toimi HT, JHT Teemu Peippo ja varalla HT Esa Paananen.

Kokoukset
Kalastusalueen vuosikokous pidettiin 28.11.2017 Raision kaupungin valtuustosalissa. Perinteinen kalastusalueen tunnustuspalkinto myönnettiin kalabiologi Maria Saariselle. Kokouksessa oli 31 osanottajaa ja nämä edustivat yhteensä 26 vesialuetta ja viittä yhdistystä. Kalastusalueen hallitus kokoontui vuonna 2017 yhteensä viisi kertaa.
Päätös kalatalousalueiden rajoista
Varsinais-Suomen ELY-keskus vahvisti 13.12.2017 Lounais-Suomen yhteistyöryhmän ehdotuksen jonka mukaan Airisto-Velkuan kalatalousalueen rajat tulevat säilymään nykyisten kalastusaluerajojen mukaisina.
Hanketoiminta
Merimetson uudet häirintämenetelmät 2016
Hankkeen aikana on tarkoitus kokeilla uusia häirintämenetelmiä ja estää merimetsojen pesintä ELY-keskuksen poikkeusluvassa määritetyllä häirintäalueella.
1. Merimetsojen äänikarkottimet. Lajin hätä- ja hälytyskutsujen digitaalitallenteet soitetaan aurinkokennon varaaman akkuvirran voimin satunnaistoistolla kaiuttimista.
2. Karkotuskuvat. Kaksipuolisesti kennomuoville printattu luonnollisen kokoinen kuva. Kuvat ripustetaan ylösalaisin roikkumaan puiden oksille tai telineille.
3. Pelätinlaiturit. Siirrettävä ja ankkuroitava laituri (2x3m), jossa seisoo haalareihin puettu mallinukke käsissään juomatölkeistä rakennetut ”tuulikellot”
Häirinnät onnistuivat tavoitteiden mukaisesti ja häirintäalueella ei ollut merimetsojen pesiä vuonna 2016 – 2017. Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä rahoitti 31.12.2017 päättynyttä hanketta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätelyn vaikutukset kuhien keskikokoon
Tässä hankkeessa selvitetään, kasvaako Saaristomeren kuha siten kuin on arvioitu.
Onko kalastuslain ryhmän I kaupalliselle kalastukselle säätämä kuhan 40 cm:n alamitta ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä 1.1.2019?
Ryhmän I kaupallisille kalastajille tieto siitä, onko riittävän suuri osa kuhakannasta kasvanut 40 cm:n alamittaan siirtymäaikana, saattaa ratkaista ammatinharjoittamisen jatkumisen.
Kaupalliset kalastajat, vapaa-ajan kalastajat ja kalastusoppaat keräävät aineistoa laajalti Saaristomeren eri osista ja Luonnonvarakeskus analysoi aineiston.
Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä rahoittaa hanketta, jonka toteutusaika on 17.2.2017 – 31.12.2018.
Suositukset kuhan kalastukseen
Muille kuin kaupallisten kalastajien I ryhmän kalastajille kuhan alamitta on 1.1.2016 42 cm. Näille suositellaan kuhan kalastukseen tarkoitettujen verkkojen alimmaksi solmuväliksi vähintään 45 mm. Lisäksi Askaisten Tuomonluotojen ja Loukkeenkarin vesialueille on annettu ajallinen ja alueellinen kalastusrajoitussuositus kuhan kutuajaksi toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
Siian- ja meritaimenen kasvatus ja istutukset sekä siianmädin hankinta
Velkuassa (Juho Juntunen ja Raimo Lehtimaa) ja Rymättylässä (Antero Eloranta) kasvatettiin siianpoikasia vastakuoriutuneista kesänvanhoiksi sekä 2-vuotiaita meritaimenia kolmekesäisiksi.
Velkuaan toimitettiin 2.5. noin 100 000 startattua vaellussiianpoikasta. Istutushetkellä 17.10. siikoja oli 3 542 kpl keskipainoltaan 51,67g ja keskipituudeltaan 167mm.
Rymättylään toimitettiin 29.5. noin 30 000 startattua vaellussiianpoikasta. Istutushetkellä 4.10. siikoja oli jäljellä 891 kpl keskipainoltaan 53,42g ja keskipituudeltaan 170mm.
5.6. toimitettiin molempiin kasvatuspaikkoihin 2 800 2-vuotiasta meritaimenta. Velkuassa puhkesi runsaan viikon päästä antibiottiresistenssi furunkuloosi ja heinäkuussa sama tauti Rymättylässä. Näytekaloja toimitettiin Åbo Akademin ja EVIRAn laboratorioihin. Velkuassa tauti vei lopulta koko meritaimenparven – Rymättylässä selvittiin vähemmällä. Istutushetkellä meritaimenia oli noin 2 500 kpl keskipainoltaan 200g ja keskipituudeltaan 250mm.
Taulukko 1. Airiston-Velkuan kalastusalueen tekemät kalaistutukset vuonna 2017.
Laji                    Ikä                    Määrä kpl
Vaellussiika kesänvanha 4 400
Meritaimen 3-kes. 2 500
Siian- ja meritaimenen kasvatukseen ja istutuksiin saatiin avustuksia noin sadalta vesialueen omistajalta.
Kalastusalue osallistui lisäksi Valonian tekemiin virtavesikunnostusten kustannuksiin ja Taattistenjärven kuhaistutuskustannuksiin.
Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma
Airiston-Velkuan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma päivitettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti vuosikokouksessa. Kokous hyväksyi suunnitelman yksimielisesti ja se on luettavissa kalastusalueen verkkosivuilta www.airistovelkua.fi sekä tilattavissa kalastusalueen toimistolta.
Merimetsojen häirintä
Merimetsotilannetta seurattiin aktiivisesti ja häirintätoimia tehtiin 2.4. – 14.5. lupaehtojen mukaisesti seuraavissa kohteissa: Kumpelkari, Korkealuodonkari, Tornikari, Loukkeenkari, Jätö ja Kalmanhohde.
Häirintätoimet onnistuivat suunnitelman mukaisesti ja merimetso ei pesinyt häirintäalueella vuonna 2017.
Häirintätoimia on tehty alueella vuodesta 2010 alkaen.
Merimetsojen häirintäalueen ulkopuoliset kohteet
Ruissalon pohjoispuolella sijaitsevalla Äijäkarilla oli 1 216 (747) pesää.
Rymättylän länsipuolella Mustaluodonletolla laskettiin 157 poikaspesää ajoittaisesta merikotkien voimakkaasta läsnäolosta huolimatta.
Erityisen huolestuttavaa on Mynälahden Aukkokarin tilanne. Kohde on alle kymmenen kilometrin päässä Saaristomeren yhdestä tärkeimmästä kuhan lisääntymisalueesta Tuomonkareilta. Saarella laskettiin 64 poikaspesää.
Suomen merialueilla merimetsojen pesiä laskettiin kesällä 2017 yhteensä 25 750 (25 500).

Hyljetilanne
Vuonna 2017 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa luodoilla noin 30 300 hallia, joista Suomen merialueella oli runsaat 9 600. Norppia nähtiin 2 332 yksilöä laskentalinjoilla, joilla katettiin noin 17 prosenttia jääalasta. Tämän otoksen perusteella Perämeren jäillä laskettiin olevan runsaat 13 600 norppaa.
Laskenta-aikaan touko-kesäkuussa halleja on eniten Itämeren pääaltaan reunamilla: Keski-Ruotsin saaristossa, Suomen lounaissaaristossa ja Viron länsirannikolla.
2000-luvun alusta lähtien koko Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa, vaikka viime vuosina kokonaistulos on pysynyt noin 30 000 hallissa. Kannankasvu on viime vuosina ollut voimakkainta Keski-Ruotsin saaristossa. Yli puolet lasketuista halleista olikin Ruotsin merialueella. Kanta on vahvistunut myös eteläisellä Itämerellä.
Suomen alueella laskenta-aikaan nähtyjen hallien määrä ei ole enää merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Valtaosa Suomessa lasketuista halleista tavattiin tänäkin keväänä lounaissaaristosta (8 092). Lähde LUKE.
Hylkeet aiheuttavat merkittäviä pyydysvahinkoja ja saalismenetyksiä kalastusalueen vesillä. Vuonna 2017 hyljetilanne kalastusalueen vesillä oli kaikkien aikojen pahin. Hylkeet kävivät hyvin aggressiivisesti kalastajien pyydyksillä repien pyydysten lisäksi saaliskaloja. Kalat eivät olleet aina turvassa edes hylkeenkestävissä rysissä, sillä hylkeet onnistuivat ”imemään” saaliskalat rysän tietyistä osista hapaan läpi. Hylkeenkestävistä rysistä ei liioin ollut apua, jos kalat olivat paenneet pyyntipaikoilta hylkeiden läsnäolon takia. Vesialueen omistajia kehotetaan myöntämään luvat vesialueilleen mahdollisesti haettaviin metsästyslupiin. Aktiivisuutta tarvitaan ammattikalastajilta, metsästäjiltä ja vesialueenomistajilta.
Maa ja metsätalousministeriö on asettanut koko maahan metsästyskaudeksi 2017 – 2018 yhteensä 1050 harmaahylkeen pyyntikiintiön lupaa. Lounais-Suomeen osoitetusta 273 hylkeen kiintiöstä oli vuoden vaihteessa jäljellä X kpl.
Kalastuslupien myynti vuonna 2017 (v. 2016)
Airiston yhtenäislupa-alue ulottuu Etelä-Airiston Kirveskarilta Naantalin Ukko-Pekan sillalle asti. Lupamyynnistä vastasi Kalakortti.com. Tämän kautta välitettiin yhteensä 38 (25) lupaa. Airiston yhtenäislupamyynti oli yhteensä 825 € (453 €) ja Velkuan Pohjankylän yhtenäiskalastuslupa-alueelle kalastusalue välitti lupia 12 kpl / 364 € (14 kpl /514 €).
Siianonginnan yhtenäislupa-alue perustettiin vuonna 2017 Naantalin kaupungin omistamat vesialueet sekä Turun virkistyskalastusalueista Saaronniemen, Vepsän, Maisaaren ja Pähkinäisten sekä yksityisestä Iso-Mustileton rannoista muodostettiin Airiston-Velkuan siian onginnan yhtenäislupa-alue. Lupia myytiin yhteensä 52 kpl ja bruttomyynti oli 1 040 €.
Kalastusalueen toiminta-avustus vuonna 2017 (v. 2016)
Varsinais.Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut myönsi määrärahaa kalastusaluetoimintaan vuonna 2017 15 226 € (18 162 €)
Omistajakorvaukset vuonna 2017 (v. 2016)
Korvaukset vesialueiden omistajille kalavesien maksullisten yleiskalastusoikeuksien hyödyntämisestä sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä vuonna 2016 olivat yhteensä 38 650 €.
Vuonna 2016 tilitettiin viimeistä kertaa viehekorvausvarat yhteensä 44 834 €. Vuonna 2015 tilitettiin viimeisen kerran sekä vieherahat että omistajakorvaukset yhteensä 66 840 €. Uuden kalastuslain ja -kalastonhoitomaksun aikaansaama vähenemä on ollut -28 190 €.
Vesialueen omistajat osallistuivat kalavesienhoitoon antamalla valtakirjan omistajakorvaustuloistaan tai ohjanneet muita varoja kalastusalueelle yhteensä 2 087 eurolla (8 083 €). Lisäksi useat vesialueen omistajat ovat omatoimisesti istuttaneet vesialueilleen kalanpoikasia.
Kalastusalueen toimesta tehty kalastuksenvalvonta
Kalastusalueen nimeämiä valvojia ovat Janne Antila, Heikki Raumanen, Timo Saarinen ja Mika Sälve. Luvat tarkastettiin yhteensä noin 300:lta kalastajalta.
Toimitsijatehtävät
Kalastusalueen isännöitsijä hoitaa Kuivan Kaltsaaren-, Hanganperän-Riiaisten-, Röölän-, Tuomolan- ja Kotkavuoren osakaskuntien toimitsijan tehtäviä.

Muistutukset, lausunnot ja valitukset
Kalastusalue otti toimintavuonna kantaa:
20.03. Lausunto ehdotuksesta vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueiksi (V-S ELY-keskus)
04.09. Kommentit kaupallisen kalastajan poikkeuslupaan / norssirysä (V-S ELY-keskus)
Tiedotus
Airiston-Velkuan kalastusalue oli esillä ainakin seuraavissa tiedotusvälineissä 2017:
18.02. Ruotsinlaivojen lisävauhti jäi voimaan, Turun Sanomat
28.02. Siianongintaan ehkä yhtenäinen lupa-alue, Rannikkoseutu
01.03. Siian onkimiseen uusi lupa-alue, Turun Sanomat
08.03. Airiston-Velkuan kalastusalue valmistautuu häiritsemään merimetsoja, Turun Sanomat
10.03. Kalastusalue tuhoaa merimetsojen pesiä, Rannikkoseutu
10.03. Kuhasta aletaan ottaa mittaa, Turun Sanomat
13.03. Merimetsoille kyytiä Airiston-Velkuan kalastusalueella, Maaseudun Tulevaisuus
14.03. Merimetsojen vähentämislupa Kustavin ja U:gin kalastusalueille, Vakka-Suomen Sanomat
28.03. Tutkija: Merimetso saattaa siirtyä sisämaahan, Yle Satakunta
30.03. Siianonginnan yhtenäislupa-alue, YLE Turku
31.03. Onkijat kirmaavat aamuisin kilpaa siika-apajille, Turun Sanomat
19.09. Suvinuotta veti lahnaa Taattistenjärvessä, Vakka-Suomen Sanomat
19.09. Suvinuottaa Merimaskussa, Rannikkoseutu
14.04. Konstit on monet, kun merimetsoja karkotetaan, Satakunnan Kansa
06.10. Ravustusriita puhkesi Kakskerranjärvellä, Turun Sanomat
10.10. Saviliete talteen suurojien suilta, Rannikkoseutu
15.10. Saaliiksi puolikkaita kaloja – hyljevahingot vaarantavat kalastuksen, Turun Sanomat
10.11. Kalastusluvat kuntoon, Rannikkoseutu
Muu toiminta
Airiston-Velkuan kalastusalueen edustus oli mukana vuonna 2017:
12.01. Alueellinen merimetsotyöryhmä, Rauma
13.01. Turun kaupungin kalastusseminaari, Turku
28.01. Saaristomeren meritaimentyöryhmä, Turku
14.02. Kalatalouden Keskusliitto kalastusaluepäivät, Helsinki-Tukholma-Helsinki
27.02. Kalastuksenvalvojakoulutus, Raision poliisi
15.03. Kalatalousalue toiminnanjohtajakoulutus, KKL, Helsinki
29.03. Hylkeenmetsästyskurssi Livia, Parainen
30.03. Siianonginnan yhtenäislupa-alue, tiedotustilaisuus, Ruissalo
30.03. Ruissalon käyttö- ja hoitosuunnitelma infotilaisuus, Ruissalo
25.04. Saaristomeren meritaimentyöryhmä, Turku
02.05. Alueellinen merimetsotyöryhmä, Rauma
18.05. Kuhaseminaari, Tampere
19.05. Merimetsoseminaari, Vaasa
23.05. V-S ja Satakunnan vesien ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Säkylä
30.05. Saaristomeren meritaimentyöryhmä, Turku
05.09. Vaikuta vesiin seminaari, Turku
07.09. Rysähankepalaveri Lions Club Turku-Aninkainen
16.09. Merimaskun Suvinuotan avajaispuhe, Merimasku
19.09. V-S ja Satakunnan vesien ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Säkylä
18.10. Virtavedet kuntoon seminaari, Turku
19.10. Pohjanmaan kalastusaluepäivät, Seinäjoki
24.10. Alueellinen merimetsotyöryhmä, Rauma
13.11. Kalatalousalue toiminnanjohtajakoulutus, KKL, Helsinki
30.11. VELMU karttatietokoulutus, Turku
08.12. 100v. kalaa Saaristomereltä -seminaari, Naantali
19.12. Saaristomeren meritaimentyöryhmä, Turku
Kaikkiin vesialueen omistajien ja sidosryhmien kyselyihin, yhteydenottoihin ja avunpyyntöihin pyrittiin vastaamaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti.

 

Airiston-Velkuan kalastusalue