Lievennyskeinoja merimetsojen ja kalatalouden väliseen konfliktiin, Luke uutinen 21.9.2023

Airisto-Velkuan kalatalousalueella laskettiin vuonna 2023 (2022) merimetson pesiä seuraavasti: Äijäkari 824 (1 487), Liisankari 915 (218),  Aukkoletto 290 (30) ja Loukkeenkari 62 (0).

Suomen merimetsokanta kasvoi neljän taantumavuoden jälkeen yli kymmenen prosenttia, 24.8.2023 Suomen ympäristökeskus

Ympäristöhallinnon merimetsoseurantasivut. 4/2023.

Merimetso paikkatietopalvelu on laadittu valtakunnalliseen käyttöön kaikkien hyödynnettäväksi. Palvelussa voit tutustua merimetsokannan nykytilaan ja kehitykseen Suomen rannikolla, sekä hyödyntää paikkatietoaineistoja poikkeusluvan hakemisessa. Paikkatietopalvelu on tuotettu yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja ympäristöministeriön välillä.

Riistakameroilla uutta tietoa merimetson ja harmaahaikaran käyttäytymisestä vesiviljelylaitoksilla, Luke Uutinen|17.3.2023

Airisto-Velkuan kalatalousalueelle myönnetty poikkeuslupa vuosille 2022 – 2024: LUONNONSUOJELULAIN 49 §:N 3 MOMENTIN MUKAINEN POIKKEUSLUPA KOSKIEN RAUHOITETUN LINTULAJIN PESIEN HÄVITTÄMISTÄ JA TAPPAMISTA

Ensimmäiset havainnot merimetsojen pesinnöistä Suomessa tehtiin vuonna 1996. Kanta lähti rajuun nousuun 2000-luvulla, mutta on viime vuosina vakiintunut noin 25 000 pesivään pariin. Saaristomerellä pesi 2 652 merimetsoparia vuonna 2022. Kun mukaan lasketaan poikaset ja nuoret pesimättömät linnut, Saaristomerellä eleli vuonna 2022 noin 30 000 merimetsoa.

Ravintotutkimusten mukaan Saaristomeren merimetsokolonioissa taloudellisesti arvokkaista kaloista ahvenen massaosuus ravinnosta vaihteli 21–43 % ja kuhan 0,04–15 % välillä (Salmi ym. 2013). Kuhaa ravinnossa oli runsaimmin Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa.
Salmen ym. laskelmien mukaan merimetson saalistamien kuhien määrä vaihteli 168 000–570 000 kappaleen välillä ja ahventen määrä 4,0–7,7 miljoonan kappaleen välillä vuosina 2010-2012. Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin laskemalla kuinka paljon saalista merimetson vuonna 2010 pyydystämät kuhat ja ahvenet olisivat tuottaneet ennen merimetson saapumista vallinneissa oloissa. Merimetson aiheuttama kuhan kokonaissaalismenetys oli 110-140 tonnia eli 20-60 % kuhasaaliista. Samaan aineistoon perustuen Heikinheimon ym. (2016) laskelmien mukaan merimetson vaikutus kalastettavan kuhakannan kokoon oli 4-23 %. Koska kuhat esiintyvät pääsääntöisesti varsin rajallisella alueella ja varsinkin niiden lisääntymisalueet kattavat vain suojaisimmat saaristoalueet Saaristomerellä, on todennäköistä, että paikallisesti kuhien keskeisten lisääntymis- ja esiintymisalueiden lähistöllä runsaslukuisena pesivien merimetsojen aiheuttama kuolevuuden lisäys ja siten vaikutus kalakantaan voi olla huomattavasti suurempi kuin usean pyyntiruudun laajuisessa tarkastelussa havaittu vaikutus (Luonnonvarakeskus 2021).
Luonnonvarakeskuksen Vaasassa tekemissä tutkimuksissa todettiin, että ahvensaaliit voivat olla arviolta jopa puolet tavanomaista pienempiä alueella, jolla merimetso pesii (Veneranta ym. 2020).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Merimetsojen levähdysluoto Rahkionhohde lokakuussa 2013

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahkionhohde korkean veden aikaan marraskuussa 2013