Ravintotutkimusten mukaan Saaristomeren merimetsokolonioissa taloudellisesti arvokkaista kaloista ahvenen massaosuus ravinnosta vaihteli 21–43 % ja kuhan 0,04–15 % välillä (Salmi ym. 2013). Kuhaa ravinnossa oli runsaimmin Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa.
Salmen ym. laskelmien mukaan merimetson saalistamien kuhien määrä vaihteli 168 000–570 000 kappaleen välillä ja ahventen määrä 4,0–7,7 miljoonan kappaleen välillä vuosina 2010-2012. Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin laskemalla kuinka paljon saalista merimetson vuonna 2010 pyydystämät kuhat ja ahvenet olisivat tuottaneet ennen merimetson saapumista vallinneissa oloissa. Merimetson aiheuttama kuhan kokonaissaalismenetys oli 110-140 tonnia eli 20-60 % kuhasaaliista. Samaan aineistoon perustuen Heikinheimon ym. (2016) laskelmien mukaan merimetson vaikutus kalastettavan kuhakannan kokoon oli 4-23 %. Koska kuhat esiintyvät pääsääntöisesti varsin rajallisella alueella ja varsinkin niiden lisääntymisalueet kattavat vain suojaisimmat saaristoalueet Saaristomerellä, on todennäköistä, että paikallisesti kuhien keskeisten lisääntymis- ja esiintymisalueiden lähistöllä runsaslukuisena pesivien merimetsojen aiheuttama kuolevuuden lisäys ja siten vaikutus kalakantaan voi olla huomattavasti suurempi kuin usean pyyntiruudun laajuisessa tarkastelussa havaittu vaikutus (Luonnonvarakeskus 2021).
Luonnonvarakeskuksen Vaasassa tekemissä tutkimuksissa todettiin, että ahvensaaliit voivat olla arviolta jopa puolet tavanomaista pienempiä alueella, jolla merimetso pesii (Veneranta ym. 2020).