Talvinen kutuaika on mateen perinteistä pyyntisesonkia. Tällöin sitä saadaan niin rysillä, katiskoilla ja verkoilla kuin myös pilkkien. Mateenmäti on arvostettua herkkua, samoin kuin sen vaalea lihakin. Mateen tilastoitu saalis on viime aikoina ollut runsas miljoona kiloa, josta suurin osa on saatu sisävesistä. 1980-luvulla vuosittaiset saaliit olivat suurempia, keskimäärin 2,5-3,2 miljoonaa kiloa.
Ilmaston ja vesien lämpeneminen ja muut ympäristömuutokset ovat ajaneet madekantoja ahtaalle. Pohjanmaan rannikkoseudulla madekannat ovat kärsineet alunamaiden happamista kuivatus- ja valumavesistä. Made kärsii myös voimakkaasta rehevöitymisestä. Oulun edustalta on raportoitu mateen lisääntymisongelmista. Joissakin vesissä made ei enää tule toimeen niiden lämpimyyden vuoksi. Mm. ydinvoimaloiden lämpimien lauhdevesien vaikutusalueella made on taantunut tai hävinnyt. Mateenviljely on meillä toistaiseksi ollut pienimuotoista. Poikasia voidaan kasvattaa luonnonravintolammikoissa. Ammattikalastuksen yksikkösaalistietojen perusteella madekantamme ovat parin viimeisen vuosikymmenen aikana pienentyneet varsinkin eteläisellä rannikkoseudulla. Tämän vuoksi vuoden 2019 uhanalaisuusluokituksessa made arvioitiin silmälläpidettäväksi.
Lähde: Kalahavainnot.fi, Luke